Sitä armoa on odotettu kuin kuuta nousevaa. Suomen Tasavallan Presidentti saa viimeinkin kunnian tavata vapaan maailman kiistattoman johtajan ja keskustella tämän kanssa. Asialistalla ovat epäilemättä ihmisoikeudet, joita Suomi perinteisesti on pyrkinyt yhteistyössä Yhdysvaltojen kanssa edistämään. Kokemuksen täytyy olla Niinistölle erikoinen, sillä Obamalle niin ihmisoikeuksien kuin kansainvälisten lakienkin rikkominen on rutiinia. Aivan samaan malliin kuin hänen edeltäjälleen. Heitä erottaa vain Nobelin rauhanpalkinto, jonka olisi yhtä hyvin voinut antaa Bushillekin.
Millaista on keskustella Syyrian kaasuiskusta Obaman kanssa tietäen että tämä on jo etukäteen päättänyt syyllisen, eikä ole kiinnostunut informaatiosta joka sen voisi kyseenalaistaa? Jos ohjukset on päätetty lähettää ei ole kuviteltavissa minkäänlaista todistusaineistoa, joka kumoaisi Obaman "totuuden". Ja ohjusisku tulee olemaan tarkka. Tulevat uhrit ovat terroristeja ikään ja sukupuoleen katsomatta. Ainakin kuoltuaan. Kaiken muun väittäminen olisi höyrähtänyttä salaliittoteoretisointia.
Millaista on esittää typerämpää kuin on ja teeskennellä nielevänsä sukkana vastapuolen valheet joiden läpi katsoo pikkulapsikin? Ehkä mieleen tulee Saddam Hussein, jota Yhdysvallat aikoinaan jelppasi myrkkykaasun käytössä ja otti sitten hengiltä kun hänestä ei enää ollut hyötyä. Siinä ohessa on otettu hengiltä miljoona muuta irakilaista ja luku kasvaa, mutta eipä välitetä siitä. Näin vanhojen juttujen muistelu on huonoa käytöstä. Puhutaan jostain tuoreemmista ja aiheeseen lähemmin kuuluvista jutuista kuten vaikka Stalinista, Gulagista ja 30-luvusta.
Millaista on keskustella miehen kanssa, joka on määrännyt että sinua on urkittava? Noo... ei se Niinistöä pelota, sillä ei hänellä ole mitään salattavaa pääkonttorilta. Hiukan kiusallista on vain urkinnan julkitulo kotiyleisön kannalta. Toisaalta kohu on kuitenkin aika väsynyttä sillä "sopulitkin" ovat samalla puolella vastuullisten voimien kanssa ja heitäkin harmittaa kun joku paljastaa asioita, jotka laatujournalistit itse ovat juuri tulleet kuitanneiksi foliohattujen horinoiksi. On urkinnasta jotain hyötyäkin. Niinistö voi lohduttautua sillä, että mahdolliset nauhoitukset ja muu aineisto todistaisivat vain siitä tinkimättömyydestä, jolla Suomen valtionjohto läntisen isäntänsä tahtoa toteuttaa. Kyläilemään pääsee varmaan jatkossa useamminkin kun pääkonttorilla nähdään ketkä ovat uskollisimpia palvelijoita.
Millaista on keskustella miehen kanssa, jota kansainvälisen tuomioistuimen syytettyjen penkistä erottavat "vain" maailman mahtavimmat asevoimat ja länsimainen tekopyhyys? Carl Bildt vastaa meille: kyseessä on hyvän tuulen vierailu. Farssia meille tosiaan esitetään, mutta se on niin pirullinen että nauru takertuu kurkkuun.
