torstai 9. toukokuuta 2013

Kokoomuksen peruste NATO-jäsenyydelle on filosofinen

Kokoomus ilmoitti ornitologi Pertti Salolaisen suulla, että Suomen puolustus ja YK:n päätösten ja arvojen toteuttaminen tulisi parhaiten hoidettua NATO:n jäsenenä. Tämä Kokoomuksen kanta on meille ennestään tuttu ja  Salolaisen puoluetoverit, Alexander "melkein amerikkalainen" Stubb ja Jyri "Venäjä, Venäjä, Venäjä" Häkämies etunenässä, ovat kilpailleet kuka käy rapakon takana esittämässä syvimmän kumarruksen. Kyseiset alamaisuuden osoitukset eivät tietenkään ole olleet aitojen Kokoomuslaisten yksinoikeus vaan myös Kokoomuskopio Paavo "populismia!" Lipponen kävi vakuuttamassa Bush nuoremalle, että suomalaiset arvostavat hänen johtajuuttaan. Liisa "natoon" Jaakonsaarelle NATO-jäsenyys tuntuu olevan oikein elämän tehtävä.

Näitä eliittimme edustajia kun kuuntelee tulee väkisinkin kysyneeksi elävätkö nämä ihmiset kanssamme samalla planeetalla? Jonkun on pakko olla sekaisin kun YK:n päätöksiä ja arvoja lähdetään tehokkaammin toteuttamaan sellaisessa sotilasliitossa jonka kiistaton johtaja veisaa näistä arvoista ja päätöksistä viis. Millaista persoonallisuuden jakautuneisuutta edellytetään henkilöltä, joka ehdottaa tällaista?

Jos taas tarkastellaan Suomen turvallisuutsta, niin se tulee parhaiten hoidettua tällaisen rikollisen liittoutuman ulkopuolella. Jo nyt joukkojemme osallistuminen Afganistanin operaatioon on aiheuttanut vakavia tahroja maamme maineelle. Tämä saattaa hyvinkin olla myös syynä siihen, että jäsenyys turvallisuusneuvostossa jäi saamatta. Kenties maamme nähtiin osana sotilasliittoa, joka yhdistää moralistisen ihmisoikeuksista saarnaamisen rutiininomaiseen tappamiseen. Kaikki eivät välttämättä pidä vahvuutena kykyä yhdistää nämä kaksi aktiviteettia.

Ehkä kaipuussa NATO:on onkin tosiaan kysymys parhaimmistomme halusta liittää maamme oikeaan, läntiseen viiteryhmään, jolla päämäärällä monet ovatkin jäsenyyttä perustelleet. He ovat esimerkiksi esittäneet tämän viiteryhmän koostuvan "demokraattisista markkinatalousmaista, jotka kunnioittavat ihmisoikeuksia". Perustelu on tunteisiin vetoava, mutta epätosi. Ihmisoikeuksien ja kansainvälisen oikeuden rikkominen on tälle liittoumalle rutiinia. Kaipuu tähän viiteryhmään ei perustukaan sen oikeamielisyyteen vaan sen jäsenyydestä seuraavaan vastuuvapauteen: Mahdollisuuteen olla aina oikeassa tekipä mitä tahansa. Tulla yli-ihmiseksi, vapautua massoja kahlitsevasta orjamoraalista.

Tuomari Jorma