Kovalla kohulla julkaistujen Panaman papereiden anti on toistaiseksi jäänyt aika heikoksi. Suomalaisiakin listalta löytyy, mutta paria nimeä lukuun ottamatta YLE on pysynyt vaiti. Mukana kun on kuulemma kunniallisia kansalaisia, jotka eivät tee mitään väärää omistaessaan veroparatiisiyhtiön. Voi tietysti kysyä miksi yhtiö ei voisi yhtä hyvin olla kirjoilla Suomessa, jos sillä ei ole toimintaa Panamassa eikä tavoitteena ole kiertää veroja.
Merkittävin varsinainen kohde on ollut Nordea Pankki ja virtuaalinen, epäsuora kohde on ollut Venäjän presidentti Putin. Putinista on riittänyt tarinaa, vaikkei hän itse olekaan ollut mukana papereissa. Mutta hänen sellisti-ystävänsä on ja se riittää, koska nykyisen mittapuun mukaan venäläinen on aina syyllinen vaikka ensiksi ei siltä näyttäisikään.
Samaa teemaa jatkaa taannoin Suomessakin vieraillut, Venäjän asiantuntija-guruksi ylistetty Brookings-ajatushautomon Strobe Talbott. Hänen mukaansa kyse ei olisikaan vuodosta vaan siitä että venäläiset ovat hakkeroineet Panama-aineiston Mossack-Fonsecalta. Tämä selittäisi Talbottin mukaan sen miksei aineistosta löydy merkittäviä yhdysvaltalaisia tekijöitä. Hän väittää, että venäläiset nyt kiristävät Yhdysvaltoja näiden nimien avulla.
Muiltakin tahoilta on esitetty epäilyksiä, että Panaman paperit olisivat hakkeroimalla saatuja. Vaikuttaa tosin hiukan todennäköisemmältä, että hakkeri on jokin läntinen taho. Tähän suuntaan viittaa myös se että aineiston käsittelyä koordinoiva ICIJ (International consortium of investigating journalists) ei suinkaan ole mikään neutraali toimija nauttiessaan miljardööri Georg Sorosin Open Society Foudationin sponsoroinnista.
Voi myös kysyä millaisia onnistumisen mahdollisuuksia kiristyksellä olisi jos asialla olisivat venäläiset. Kiristyksen kohteen tarvitsisi vain todeta aineiston olevan venäläisten kömpelö yritys lyödä kiilaa läntisten liittolaisten välille tai vaikka väittää tietoja väärennöksiksi ja koko valtavirtamedia liittyisi kuorossa puolustamaan paljastettuja veronkiertäjiä.
Aineistosta löytyi David Cameronin isä mutta tästä ei koitunut mitään suurempaa haittaa pääministerille itselleen. Siellä oli myös Ukrainan presidentti Poroshenko, mutta siitä media on ollut aika hiljakseen. Ehkä lännessä ollaan odottavalla kannalla kun USA:n varaulkoministeri Victoria Nulandin ja USA:n Ukrainan suurlähettilään, Geoffrey Pyattin yhdessä jo ennen vallankaappausta uuteen johtoon valisema Arseni Jatsenjuk oli jo eroamassa pääministerin paikalta.
Mihinkään varsinaiseen huoleen ei silti ole syytä sillä reservistä löytyy USA:n luotettava työrukkanen. Georgian entinen presidentti, Mihail Saakasvili on jo asemissa Ukrainassa Odessan kuvernöörinä. Jos Poroshenkon asema kävisi tukalaksi olisi tuskin temppu eikä mikään siirtää korruption vastaisena taistelijana profiloitunut Saakasvili hänen tilalleen semminkin kun hän kuulemma hallitsee mediassa esiintymisen.
