perjantai 3. tammikuuta 2014

Reaalidemokraattinen globaali kapitalismi tappaa

Arvostetun lääketieteellisen julkaisun, The Lancetin, mukaan kuolee joka vuosi n 6 miljoonaa lasta perustason terveydenhoidon puuttumiseen. Julkaisun mukaan tämän seikan korjaaminen ei edes vaatisi mitään mahdottomia summia, mutta markkinat eivät hoida asiaa. Mediamme tasosta kertoo jotain se, ettei meille ole kerrottu tästäkään. Minusta se ansaitsisi tulla mainituksi vähintään yhtä suuressa määrin kuin reaalisosialismissa tehdyt rikokset. Kyse on kuitenkin tuoreemmasta vähintään saman mittaluokan asiasta, jonka parantamiseksi olisi paljonkin tehtävissä. Sotilaalliseen kriisinhallintaan panostamisen asemesta  Suomikin voisi ottaa mallia Kuubasta joka on maailman johtava lääketieteellisen avun tarjoaja.

Meille ei ole kerrottu tästä "pikku seikasta" siksi, että se on yksi osoitus reaalidemokraattisen globaalin kapitalismin (jatkossa RGK) suunnattomasta hinnasta inhimillisenä kärsimyksenä. Tämän hinnan maksavat suurimmalta osaltaan kaiken lisäksi ne joilla ei missään vaiheessa ole mahdollisuus hyötyä tästä kehityksestä (Huomaa, että puhun kehityksestä en edistyksestä. Edistys on jotain myönteistä, kehitys ei sitä välttämättä ole. Syöpäkin kehittyy.)

RGK:n hegemonia on tällä hetkellä kiistaton, mutta siitä uhkaa tulla menestyksensä uhri. Se tappaa oman elinympäristönsä. Öljy loppuu ja se lisää konflikteja. Ilmaston lämpeneminen tuhoaa suuren osan nykyisistä viljelymaista ja tekee suuret, tiheään kansoitetut alueet asuinkelvottomiksi. Ehkä tulevaisuudessa taistellaankin öljyn asemesta vedestä ja viljelymaasta. Linnake-euroopan muurit rakennetaan korkeammiksi ja rajavirasto koventaa otteitaan entisestään.

Järkevintä olisi tietysti alkaa suunnitella luonnonvarojen järkevää ja oikeudenmukaista käyttöä maailman mittakaavassa. Uhkaavat ekologiset kehityskulut saataisiin pysäytetyiksi ja inhimillisen kärsimyksen määrää voitaisiin vähentää lähemmäksi lääketieteen ja muiden tieteiden asettamia rajoja. Siihen tarvittaisiin tahtoa. Politiikka on tahdon asia, kuten Olof Palme aikoinaan totesi. 

On aika kiinnostavaa RGK itseensä sisältyvästä pohjattoman rohmuamisen taipumuksestaan huolimatta ei sisällä ymmärrystä materiaalisista seikoista. Se tekee lopun omasta materiaalisesta perustastaan. Mutta eikö kaikki silti teoriassa ole kunnossa, sillä liberaalien mielestä esim. ruoka, suoja ja terveydenhoito eivät kuulu ihmisoikeuksiin.