Pääministeri vaikuttaa väsyneeltä, mutta ihmekös tuo. Pitää olla öin ja päivin pelastamassa hyvinvointivaltiota, laitosta, joka puistattaisi pääministeriä jos sellainen todella olisi olemassa. Mutta näin on sanottu, että äänestäjille pitää hokea (mahdollisimman matalalla äänellä). Vähemmästäkin rasittuu. Kaikkea nämä PR-nisset ja mainosmiehet keksivätkin niin kuin tämä. että Kokoomus on työväenpuolue. Se on vähän niin kuin kutsuisi kaatopaikkaa keskusvarastoksi tai roskalaatikkoa seisovaksi pöydäksi (jotkut tosiaan kutsuvatkin). Ja nyt vielä tämä jupakka varsinaisen supernissen, Himasen, kanssa.
Hallituksen kannalta on noloa, että Soini on paremmin selvillä loputtomien kriisipakettien tuhoisuudesta. Lopulta äärioikeisto on kuitenkin aina pääomapiirien palveluksessa työväenluokkaa vastaan, vaikka he joskus muodon vuoksi olisivatkin ajamassa joitakin köyhälistöä hyödyttäviä aloitteita. Halla-Ahon kommentti Kreikan lakkoihin todistaa tästä lahtari-asenteesta.
Keskustan ideana taas oli pistää valtion yhtiöt myyntiin ja lahjoittaa niistä saadut rahat rikkaille yritystukien ja veronalennusten muodossa. Mitään ideologista tai sisällöllistä vaihtoehtoa nykymenolle ei oppositiosta löydy. Vain pärstät vaihtuisivat ei politiikka (mutta politiikan sisältöhän juonitaankin EK:ssa ja mainostoimistoissa). Keskustan aika hallituksessa meillä on vielä hyvässä muistissa. Nehän olivat juuri tuppeensahatun uuniperunamiehen hallitukset kun joulupukin tavoin jakoivat juuri näitä veronalennuksia.
Uuniperunamies taas oli eräänlainen "sattumakorpraali", joka tyrkättiin kulisseista eturiviin kun Suomen ensimmäinen naispuolinen pääministeri oli ensin kokenut Suomessa kovin tyypillisen kohtalon. Viestintuoja oli ammuttu. Jossain muualla Anneli Jäätteenmäkeä olisi voitu pitää demokratian sankarina, mutta meillä media halusi toisin. Johtavat mediat halusivat suojella Suomen hyviä suhteita Yhdysvaltoihin. Niitä harmitti se että joku puhui tällaisista asioista ja paljasti samalla niiden oman puolueellisuuden ja toisaalta kyvyttömyyden selvittää asioita (vaikka halua vastoin kaikkea todennäköisyyttä löytyisikin).
Uuniperunamiehestä tuli rakastettu pääministeri. Kun hän älysi vain pitää päänsä kiinni tai mutista jotain yhdentekevää monet pitivät häntä fiksuna. Asiassa auttoi tietysti osaltaan myös nousukausi, jota jotkut erehtyivät pitämään uuniperunamiehen ansiona. Aluksi hän vaikutti absolutismeineen jopa tylsän hyveelliseltä. Kaikki kuitenkin muuttui kun naisia tuli kuvioihin. Haastaessaan entisen tyttöystävänsä oikeuteen tämän kirjoittamasta kirjasta hän paljasti poikkeuksellisen pikkumaisen luonteensa, eikä voinut puolustuksekseen vedota edes känniin. Päähän ei olisi edes mahtunut alkoholia. sillä niin täynnä se oli jo muuta nestettä.
Niin se vaan on!
Tuomari Jorma
