maanantai 2. joulukuuta 2013

Hallituksen uskottavuus

YLE kertoi sivuillaan, että valtio maksaa puoli miljoonaa vuodessa luokituslaitoksille, että nämä arvioisivat Suomen luottokelpoisuutta. Tämä on osa sitä uskottavuutta, jonka saavuttamiseksi meiltä viedään nyt sosiaalipalvelut ja tarjoillaan nollasopimuksia sekä joustoja työmarkkinoilla. Kyse on siis erittäin keskeisestä elämäämme määrittävästä tekijästä. Mitä siis on tämä uskottavuus?

Uskottavuudesta on puhuttu aikaisemminkin. Meille kerrottiin edellisen laman aikoihin ettei Suomi voi devalvoida, koska uskottavuus menee iankaikkisiksi ajoiksi. Devalvaatio sitten kuitenkin tuli, mutta lainaa saatiin sen jälkeenkin. Nykyisen uskottavuuden tukipilareita ovat kansainväliset luokituslaitokset (Standard & Poors, Moodys ja Fitch), joiden armoon pääsemiselle Kataisen kopla on alistanut koko talouspolitiikan. Nämä samat luokituslaitokset antoivat korkeimpia AAA- ja AA-luokituksia Lehman Brothersille, Fannie Maelle ja Freddie Macille juuri ennen niiden romahdusta. Samoja AAA-luokituksia ne jakoivat myös subprime asuntolainasijoitupapereille. Tästä kerrottiin YLE:nkin esittämässä Inside Job-dokumentissa, mutta ministerit taitavat katsoa vain Uutisvuotoa ja Salkkareita.

Ilmeisesti näiden luokituslaitosten oma uskottavuus ei edellytä rehellisyyttä. Meille mieluusti esitetään nämä raportit jonkinlaisena tieteenä, mutta laitokset itse kertoivat niiden olevan vain mielipiteitä selvitäkseen ilman oikeudellisia seurauksia. Näiden koijareiden miellyttämiseksi pääsemme nauttimaan rakennemuutoksesta, joka on vain kiertoilmaisu palveluiden romuttamiselle.

Valtiovarainministeri Jutta Urpilainen kiiruhti ottamaan kunniaa rakennepaketista SDP:lle. Minusta se oli rehtiä toimintaa ja arvostan sitä aidosti. Toivon tosiaan että kaikki pitävät tämän mielessään tulevaisuudessakin keitä meidän on kiittäminen rakennemuutoksesta.

Vaikka hallitusta on kovasti arvosteltu niin ainakin Paavo Arhinmäki on kasvattanut omaa uskottavuuttaan. Hän pystyy tekemään puolueensa kannattajakunnan etujen vastaisia päätöksiä ja on siis oikeistonkin silmissä johtaja-ainesta. Päivänpolitiikan jälkeen hänelle lohjennee jokin pääjohtajan pesti tai kenties elinkeinoelämä rekrytoi hänet. Muistakaamme vaikka Vasemmistoliiton uudistajan Suvi-Anne Siimeksen myöhempiä vaiheita Björn Wahlroosin tukiryhmässä ja Lääketeollisuuden johtavana lobbarina.